Toimintaympäristö

Maailmantalouden kasvu yhä alle potentiaalin

Vuonna 2016 maailmantalouden kasvu hidastui kolmeen prosenttiin. Maailmankaupan volyymin kasvu oli selvästi maailmantalouden kasvua hitaampaa. Kaupan arvon kehitys oli heikkoa keskeisten kauppatavaroiden, kuten öljyn ja kaasun, hintojen alhaisuuden takia.

Yhdysvaltojen marraskuisten presidentinvaalien seurauksena markkinoilla heräsi optimismi Yhdysvaltojen talouskasvun paranemista kohtaan. Samaan aikaan ilmenneiden hallintoon liittyvien epävarmuuksien seurauksena kasvoi huoli kansainvälistä kauppaa helpottavien sopimusten hajoamisesta ja vasta neuvotellun kansainvälisen ympäristösopimuksen tulevasta kohtalosta.

Monen maan talouskehitys on riippuvainen erityisesti viennin kasvusta, joten mahdollinen kansainvälisen kaupan vapautumisen hidastuminen on huolestuttavaa. Useissa maissa kotimaista tuotantoa suojaavat protektionistiset toimet ovat lisääntyneet heikon talouskasvun ja kasvaneen työttömyyden seurauksena, vaikka on todettu, että protektionistiset toimet eivät edistä talouskasvua.

Aasian kehittyvät taloudet jatkoivat vahvaa kasvuaan. Kiinan talouskehityksen arvioidaan vakiintuneen hitaammalle, mutta yhä noin kuuden prosentin kasvu-uralle, kun taas Intia vahvisti asemaansa alueellisena kasvumoottorina yli seitsemän prosentin kasvullaan. Kiinan hidastunut kasvu on vaikuttanut Aasian alueen maiden taloustilanteen ohella muun muassa hyödykkeiden maailmanmarkkinoiden hintojen kehitykseen.   

Euroopan talouskehitys jatkui heikkona. EU:n BKT:n kasvu jäänee alle kahden prosentin. Huoli EU:n tulevaisuudesta lisääntyi, kun Iso-Britannian kesäkuisessa kansanäänestyksessä enemmistö äänestäjistä kannatti EU:sta lähtemistä. Brexit:iin liittyviä neuvotteluja EU:n ja Ison-Britannian välillä ei ole vielä aloitettu.

Kriisi Lähi-idässä jatkui. Pakolaiset herättivät ristiriitaisia tunteita Euroopassa, mikä lisäsi populististen puolueiden ja ryhmien kannatusta ja EU:n sisäisiä näkemyseroja pakolaiskysymyksen hoitamisessa. Välimeren alueen epävakaus lisääntyi edelleen, kun Turkissa osa armeijaa teki epäonnistuneen vallankaappausyrityksen heinäkuussa. Sisäpoliittiset jännitteet ja levottomuudet ovat kasvaneet Syyrian kriisin ratkaisuun osallistuvassa Turkissa parin viime vuoden aikana. Terroriteot eri puolilla maailmaa, myös Euroopassa, kasvattivat yhteiskunnalliseen vakauteen liittyvää epävarmuutta, mikä lisäsi turvallisuuteen liittyviä menoja.

Pitkään alhaisina pysytelleet öljyn, kaasun ja kaivannaisten hinnat ovat aiheuttaneet tuottajamaille eriasteisia taloudellisia vaikeuksia ja sosiaalisia jännitteitä tulojen laskun myötä. Saharan eteläpuolisen Afrikan suurimpien talouksien, alueellisten tärkeiden toimijoiden, Etelä-Afrikan ja Nigerian, talouskehitys heikkeni edelleen vuoden 2016 kuluessa. Negatiivisen kehityksen taustalla on alhaisten hyödykehintojen ohella myös muita taloudellisia ja poliittisia tekijöitä.

Hyödykemarkkinoiden merkittävin tapahtuma oli tärkeimpien öljyntuottajamaiden vuoden loppupuolella sopima tuotantotasojen leikkaus, minkä toivotaan nostavan öljyn maailmanmarkkinahintoja.

Rahoitusmarkkinoilla negatiivisia korkoja ja uusia kansainvälisiä rahoituslaitoksia

Sveitsin, Japanin ja usean euromaan valtion velkakirjojen negatiiviset korot saavuttivat huippunsa vuonna 2016. Korkokehitys vaikeuttaa usean keskuspankin raha- ja korkopolitiikkaa. Euroalueen investoinnit eivät ole alhaisesta korkotasosta huolimatta lähteneet kasvuun toivotulla tavalla. EU:n alueella huomio kiinnittyi yhä jatkuviin pankkisektorin ongelmiin, ja vuoden loppupuolella pankkisektorin ongelmat kärjistyivät Italiassa. Brexitin mahdolliset vaikutukset EU:n sisäisiin ja laajempiin kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin ovat vielä epäselvät.

Yhdysvaltojen keskuspankki nosti joulukuussa ohjauskorkojaan positiivisen talouskehityksen seurauksena. Yhdysvaltojen korkokehitys voi vaikuttaa monien, erityisesti ulkomaisia pääomia tarvitsevien, kehittyvien maiden pääomien saantiin, rahoituksen kustannuksiin ja valuutan ulkoisen arvon kehitykseen.

Pääomista on tullut yhä herkemmin maasta toiseen liikkuvia. Suhteellisen vahvat ja nopeasti kehittyvät taloudet, kuten Kiina, ovat myös kokeneet merkittävää pääomapakoa. Jotkut maat ovat jopa pohtineet rajoituksia pääomien liikkuvuuteen. Monissa maissa huolestuttavasti velkaantunut toimija ei ole valtio, vaan yritykset, joille pääomamarkkinoiden heilahtelut voivat aiheuttaa suuria vaikeuksia toiminnan kannalta riittävän rahoituksen saamisessa. Lisääntyvä pankkisääntely vähensi edelleen länsimaisten pankkien luotonantohalukkuutta erityisesti ulkomaisille luotonsaajille.

Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla aloitti toimintansa kaksi uutta rahoituslaitosta. Kiinan aloitteesta perustettu Asian Infrastructure Investment Bank (AIIB) myönsi ensimmäiset luottonsa, ja BRICS-maiden perustama New Development Bank (NDB) aloitti toimintaansa. Molemmat rahoituslaitokset aikovat keskittyä infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen, AIIB Aasian alueella ja NDB kehitysmaissa.

Uusia markkinoita ja vanhoja haasteita

Finnveran vientitakuuvastuiden kannalta tärkeiden maiden, Brasilian ja Venäjän, tilanne jatkui haasteellisena, mutta kummankin maan taloudessa oli havaittavissa hienovaraista kehitystä vakaampaan suuntaan. Brasilian kohdalla käänteentekevää oli sisäpoliittisten ongelmien ratkeaminen. Öljyn hinnan nousun vahvistuminen parantaisi kummankin talouden kasvumahdollisuuksia. Brasilia ja Venäjä isoina talouksina vaikuttavat myös lähimaiden talouskehitykseen.

Suomen viennin heikohkosta kehityksestä huolimatta vientitakuiden kysyntä on ollut kasvussa. Finnveralla oli vuoden 2016 lopussa vientitakuuvastuita tai takuuhakemuksia yli 100 maassa. Vuoden aikana Finnvera aloitti vientitakuiden myöntämisen Argentiinaan, Iraniin ja Kuubaan suuntautuvalle viennille. Kaikki kolme maata ovat eri syistä olleet normaalin kansainvälisen kaupan sekä rahoituksen ulkopuolella useiden vuosien ajan. Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurimman talouden, Argentiinan, tilanteen normalisoituminen ja paluu osaksi kansainvälistä kauppaa ja rahoitusta on kompensoinut positiivisesti Brasilian kaupan notkahdusta. Iran ja kansainvälinen yhteisö pääsivät kesällä 2015 sopimukseen Iranin ydinohjelmasta. Sopimuksen tultua voimaan EU keskeytti Iranin ydinohjelman johdosta asetettujen talous- ja rahoituspakotteiden soveltamisen tammikuusta 2016 alkaen. EU-pakotteiden muutos mahdollisti vientitakuiden myöntämisen aloittamisen.

Rahoitusmarkkinoiden tila edelleen epävakaa

Syksyisen Pk-yritysbarometrin mukaan rahoitus koetaan edelleen yhdeksi liiketoiminnan kehittämisen pahimmista esteistä. Tilanne on hieman huonontunut syksystä 2015. Suurimpia ongelmia ovat rahoituksen yleinen saatavuus ja vakuuksien puute. Toisaalta noin 80 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa, ettei rahoitusta ole koettu ongelmaksi hankkeiden toteuttamiselle. Yhä useampi yritys pyrkii pärjäämään tulorahoituksella.

Noin puolella yrityksistä on lainaa. Vajaalla kolmanneksella on ollut tarvetta hankkia ulkopuolista rahoitusta ja noin neljännes yrityksistä suunnittelee hakevansa ulkopuolista rahoitusta. Vain neljä prosenttia rahoitusta hakeneista on saanut kielteisen päätöksen. Kielteisen päätöksen syinä ovat yleensä rahoituksen hakijan heikko kannattavuus tai taloudellinen asema sekä liian pieni omarahoitusosuus. Vaikeimmassa tilanteessa rahoituksen saannissa ovat varhaisen vaiheen yritykset ja pienet kasvuyritykset.

Ongelmat ovat synnyttäneet markkinoille uusia toimijoita, joiden rahoitusvolyymi kasvaa huimaa vauhtia. Vaikka esimerkiksi joukkorahoitusmarkkinoiden koko on vielä pieni, voi se nykyisellä kasvuvauhdilla saavuttaa jo muutaman sadan miljoonan euron koon parissa vuodessa.

Investointitoiminta ja yrityskaupat vilkastuivat merkittävästi vuoden 2016 aikana. Ulkopuolista rahoitusta haetaan entistä enemmän juuri näihin kohteisiin. Odotukset luottojen kysynnälle näyttävät pysyvän korkeana myös vuonna 2017.