Pk- ja midcap-rahoitus

Pk- ja midcap-yritysten rahoitustarpeisiin vaikuttavat yrityksen ja hankkeen koko sekä yrityksen elinkaaren vaihe. Finnvera rahoittaa yrityksiä niiden alku-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheissa.

Vuonna 2016 suurin ponnistus pk-yritysrahoituksessa oli omistajanvaihdosohjelman toteutus. Huhtikuussa Finnvera käynnisti yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa kampanjan pk- ja midcap-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Kampanjalla lisättiin yritysten tietoisuutta muun muassa arvonmääritykseen ja verotukseen liittyvistä asioista. Finnvera rahoittikin omistajanvaihdoksia ennätysmäisen määrän, yhteensä 141 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 21 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Noin tuhat yritystä sai Finnveran rahoitusta omistustajanvaihdokseen vuonna 2016. Tämä tarkoittaa, että Finnvera oli mukana rahoittamassa arviolta noin joka kolmatta yrityskauppaa. Kampanja jatkuu myös vuonna 2017, ja on odotettavissa, että omistajanvaihdoksiin myönnetty rahoitus jatkaa samalla, vuoden 2016 vahvalla tasolla.

Kaiken kaikkiaan Finnvera rahoitti kuluneena vuonna pk- ja midcap-yrityksiä yhteensä 1 040 miljoonalla eurolla. Lainojen ja takausten osuus rahoituksesta oli 963 miljoonaa euroa. Muutos oli -6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Finnvera sai vuonna 2016 pk- ja midcap-yrityksiltä yli 12 500 rahoitushakemusta, joista noin 80 prosenttia eli lähes 10 300 kappaletta sai myönteisen päätöksen. Vientiin liittyviä takuita myönnettiin pk- ja midcap-yrityksille 77 miljoonaa euroa, joka oli 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. 

Pk- ja midcap-rahoituksen vastuukanta vuoden 2016 lopussa oli yhteensä 2,6 miljardia euroa. Vastuukanta pieneni edellisvuodesta 4 prosenttia. Konkurssiin ajautuneita tai toimintansa lopettaneita asiakasyrityksiä oli yhteensä 872, noin 5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Painopiste kasvun ja kansainvälistymisen rahoittamiseen

Finnveran tavoitteena on ollut siirtää pk- ja midcap-rahoitustoiminnan painopistettä yhä enemmän kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Tässä onkin onnistuttu. Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus koko pk-rahoitusmassasta kasvoi edellisvuoden 34 prosentista 38 prosenttiin. Absoluuttista kasvua oli 22 miljoonaa euroa.

Kasvuyrityksille lanseerattiin keväällä uusi tuote, kasvulaina, joka on tarkoitettu pk- ja midcap-yritysten kannalta merkittävien kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden tai yritysjärjestelyjen rahoitukseen. Ajatuksena on, että lainan avulla saataisiin markkinaehtoisia rahoittajia mukaan sellaisiin hankkeisiin, joissa riskit ovat korkeat, mutta joiden kannattavuus ja vaikuttavuus arvioidaan hyväksi. Kasvulainan kysyntä liikkui vuonna 2016 muutamissa kymmenissä hankkeissa.

Kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevien yritysten investoinnit kääntyivät viiden negatiivisen vuoden jälkeen kasvuun, mitä voi pitää signaalina yritysten investointiluottamuksen parantumisesta. Tämä on myönteinen havainto, sillä Suomen kansantalouden ja viennin kehitys on toistaiseksi pysynyt hyvin vaatimattomalla tasolla. Vaikka investointeihin haetun rahoituksen määrä kasvoikin 5,8 %-yksikköä edellisvuoteen verrattuna, suurin tarve kohdistui edelleen käyttöpääomaan.

On odotettavissa, että pk- ja midcap-yritysten parantuneet suhdanneodotukset näkyvät Finnveran myöntämässä rahoituksessa ensi vuonna niin kasvuyrityksissä kuin kansainvälistyvissä yrityksissäkin. Pk- ja midcap-yritysten joukkovelkakirja-aktiviteetin uskotaan yleisesti hieman vilkastuvan ja uskomme tämän näkyvän myös Finnveran rahoituksessa.

Entistä aktiivisempaa asiakastyötä

Finnvera aktivoitui vuoden 2016 aikana merkittävästi asiakas- ja sidosryhmätyössä. Vuoden aikana tapaamisia oli yli neljä tuhatta. Oma aktiivisuutemme on nähdäksemme osaltaan vaikuttanut rahoitushankkeiden määrän kasvuun erityisesti omistajanvaihdosten kohdalla. Meille on tärkeää tehdä tiivistä asiakastyötä rahoitustarpeiden löytämiseksi. Suomeen saadaan kaivattua kasvua ja vientiä vain elinvoimaisella yritystoiminnalla, joten koko kansantalouden kannalta on järkevää, ettei yksikään kannattava hanke jäisi rahoittamatta.

Lokakuussa Finnvera siirtyi säännölliseen ja jatkuvan asiakaskokemuksen mittaamiseen. Reaaliaikaisemmalla mittaamisella saadaan aiempaa tarkempaa tietoa asiakkaiden palveluodotuksista. Tulosten perusteella pystymme kehittämään palveluitamme entistä paremmin eri asiakasryhmien odotuksia vastaaviksi. Ensimmäiset, loppuvuonna saadut tulokset, ovat rohkaisevia. Uskomme, että panostuksemme digitaalisiin palveluihin tekee asiakkaiden palvelusta entistä sujuvampaa. Digitaalisuudella edistämme myös päätösten tasalaatuisuutta ja toiminnan tehokkuutta.

Finnvera kuuluu Team Finland -verkostoon, jonka tavoitteena on edistää pk-yritysten kansainvälistymistä. Verkosto jatkoi kuluneena vuonna palveluiden kehittämistä. Konkreettisin yhteistyömuoto oli kotimaan palvelumallin käyttöönotto, jonka puitteissa tehtiin vuonna 2016 373 palveluehdotusta potentiaalisille kasvuyrityksille. Palvelumallissa eri Team Finland -toimijat huolehtivat siitä, että asiakas saa kaikki tarvitsemansa palvelut, joita verkostolla on tarjota. Asiakkailta on saatu myönteistä palautetta, ja mallin kehittäminen jatkuu myös vuonna 2017. Kuluneena vuonna käynnistettiin myös hanke yhteisen asiakastietojen hallintajärjestelmän luomiseksi. Se otetaan käyttöön vuonna 2017. Team Finland -yhteistyötä vauhdittaa osaltaan myös Finnveran, Finpron ja Tekesin muutto elokuussa 2016 yhteisiin toimitiloihin Team Finland -taloon Helsingin Ruoholahteen.

Vaikuttavuus ja vastuullisuus

Kasvaneen vastuukannan ja valtuuksien myötä Finnveran vaikuttavuus ja sen arvioiminen nousevat entistäkin tärkeämmiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö teetti syksyllä 2016 laajan arvioinnin Finnveran toiminnasta. Raportti valmistuu vuoden 2017 alkupuolella.

Finnvera kehittää parhaillaan myös omaa toimintamallia vaikuttavuuden tutkimiseksi.  

Finnveran toiminnassa korostuu vastuullisuus. Noudatamme kansainvälisiä sopimuksia, joissa määritellään vientitakuutoiminnan yhteiset periaatteet. Näin pyritään varmistamaan eri maiden viejien tasapuolinen kohtelu. Teemme perusteelliset selvitykset vientihankkeiden ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista ennen päätöksentekoa. Vaadimme myös lahjonnanvastaiset sitoumukset hankkeen osapuolilta. Lue lisää vastuullisuusraportista.

Kansainvälistä yhteistyötä

Vientitakuutoimintaa sääntelee joukko kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia, joiden avulla pyritään hillitsemään vientiluottoehdoilla käytävää kilpailua. Näiden pelisääntöjen noudattaminen ja kehittäminen edellyttävät Finnveralta tiivistä kansainvälistä yhteistyötä.

Vuonna 2016 vientitakuulaitosten yhteistyöelimet Bernin Unioni ja Prahan Klubi päättivät toimintojensa yhdistämisestä. Uudessa Bernin Unionissa on 81 jäsentä 73 maasta. Se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden laajaan tietojenvaihtoon ja edistää vienti- ja investointitakuutoiminnan terveitä periaatteita. Bernin Unionin puheenjohtajana toimii Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.

Pekka Karkovirta jatkaa OECD:n vientiluottosopimusta koskevien neuvottelujen puheenjohtajana vuonna 2017.

Vientiluottojen rahoitusta yhteistyössä pankkien kanssa

Vientiluottojen rahoitus helpottaa suomalaisia pääomatavaroita ostavien ulkomaisten asiakkaiden rahoitusjärjestelyjä. Pankeilla on vientikauppojen rahoituksen järjestämisessä keskeinen tehtävä: ostajan valitsema pankki järjestää asiakkaalle pitkäaikaisen OECD-ehtoisen vientiluoton. Pankki neuvottelee Finnveran ja Suomen Vientiluoton ehdot täyttävän luottosopimuksen ja hallinnoi luottoa. Järjestelyssä pankki siirtää vientiluoton Suomen Vientiluoton rahoitettavaksi. Rahoituksen edellytyksenä on aina Finnveran ostajaluottotakuu.

• Finnvera voi myöntää vientiluotolle takuun, ja Suomen Vientiluotto voi rahoittaa luoton.
• Pankki järjestää vientiluoton, siirtää sen Vientiluotolle ja hallinnoi luottoa.
• Vientiluoton tulee olla OECD-ehtoinen, laina-ajan vähintään 2 vuotta, käteisosuuden vähintään 15 prosenttia ja lyhennysten pääsääntöisesti puolivuosittain. Vientiluoton rahoitusta tulee hakea aina ennen toimitussopimuksen allekirjoittamista.