Vastuullinen rahoittaminen
Finnvera lainoittaa ja takaa kotimaisia hankkeita, sekä myöntää takuita suomalaisyritysten vientikauppoihin ja vientiluottoja ulkomaisten ostajien rahoitukseen. Ulkomaisten hankkeiden arvioinnissa Finnvera seuraa kansainvälisiä standardeja ja ohjeita. Kotimaisissa hankkeissa toimitaan Suomen ja EU-lainsäädännön mukaisesti.
Vuonna 2016 tärkeimmät vastuulliseen rahoittamiseen liittyvät kehitysalueet olivat Finnveran hankepolitiikan päivitys sekä uuden Compliance-toiminnon lanseeraus. Toiminnon tarkoituksena on pitää Finnveran omat prosessit ajan tasalla koskien lisääntyvää ulkomaisten takausten ja luotonannon sääntelyä.
Vastuullisen rahoittamisen yleiset periaatteet
Finnveran kaikkea toimintaa ohjaavat liiketoimintaperiaatteet eli Code of Conduct. Joulukuussa 2016 hyväksytyt periaatteet kokosivat yhteen eettiset periaatteet sekä juridiset säännöt, joita Finnvera toiminnassaan noudattaa.
Finnveran rahoitustoiminta perustuu taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan rahoittamiseen ja perusteelliseen riskiarviointiin rahoituspäätöstä tehdessä. Rahoitustoiminnan yleistä vastuullisuutta ohjaavat mm. seuraavat periaatteet:
- Rahoituspäätökset perustuvat etukäteen määriteltyihin kannattavan liiketoiminnan arviointikriteereihin.
- Eturistiriitojen välttämiseksi ja puolueettomuuden varmistamiseksi Finnveran toiminnassa noudatetaan hallintolain mukaista esteellisyyssääntelyä.
- Rahoitustoiminnassa noudatetaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan tarkoitettuja asiakkaan tuntemisvelvoitteita.
- Toiminnassa on ehdottoman kiellettyä vastaanottaa tai tarjota taloudellista tai muuta etua, jos se on omiaan heikentämään luottamusta asianomaiseen tai Finnveran toiminnan tasapuolisuuteen.
Ulkomaisten hankkeiden rahoitusta ohjaavat periaatteet
Finnvera noudattaa viennin rahoituksessa OECD:n vientiluottosopimusta sekä Maailmanpankkiryhmään kuuluvan IFC:n standardeja ja ohjeistoja.
Ulkomaille suuntautuvien hankkeiden arvioinnissa on tärkeintä ympäristö ja sosiaalisten näkökohtien arviointi. Käytännössä työtä ohjaavat OECD:n neuvoston hyväksymä suositus ympäristö- ja sosiaalisten asioiden huomioon ottamisesta julkisesti tuetuissa vientiluotoissa, YK:n ohjeistus yritysten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisesta, kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus.
Finnvera noudattaa OECD:n ohjeita ja kriteereitä, joissa pyritään myös varmistamaan vientitakuulaitosten hankearviointien, määritelmien ja ehtojen yhdenmukaisuus viennin rahoittajien kesken.
Finnvera päivitti vuonna 2016 oman hankepolitiikkansa, jonka avulla tarkastellaan hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Päivitetyn politiikan myötä ihmisoikeuksia huomioidaan nyt tarkemmin. Selkeä muutos hankepolitiikkaan oli myös varustamoiden ja telakoiden takausten ja takuiden ottaminen hankepolitiikan piiriin. OECD:lle tulee lisäksi raportoida kasvihuonekaasupäästöt kaikista voimalaitoshankkeista, joiden polttoaine on fossiilinen.
Finnvera seuraa lahjonnan vastaisissa toimenpiteissään OECD:n vientiluottoryhmän suosituksia. Viimeisin suositus on vuodelta 2006, mutta suosituksia ollaan parhaillaan päivittämässä. Lisäksi Finnveralla on käytössä oma vastuullisen vientitakuu- ja luottotoiminnan mukainen lahjonnanvastainen politiikka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Finnvera pyytää hankekohtaisesti rahoittajilta ja viejiltä vakuutusta siitä, että he eivät ole osallistuneet lahjontaan.
Myöntäessä vientitakuita ja -luottoja köyhimpiin maihin, Finnvera noudattaa OECD:ssa hyväksyttyjä kestävän luotonannon periaatteita.
Ulkomaille suuntautuvien hankkeiden sosiaalisten ja ympäristöriskien arviointi
Jos ulkomaille suuntautuvissa hankkeissa Finnveran takuuvastuut ylittävät 10 miljoonaa euroa ja lainan takaisinmaksuaika on yli kaksi vuotta, hankkeesta tehdään aina siitä aiheutuvien ympäristö- ja sosiaalisten riskien arvio.
Finnveran hankearviointi kohdistuu pääsääntöisesti koko hankkeeseen, vaikka viennin rahoitus myönnettäisiin esimerkiksi yksittäiselle laitetoimitukselle.
Hankkeet jaetaan neljään luokkaan eli A-, B-, C-hankeluokkiin ja EI-hanke. A-hankeluokassa hakijan pitää toimittaa Finnveralle ulkopuolisen toimijan tekemä ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiselvitys. A-hankkeissa vaikutuksia arvioidaan laajemmin – kyseessä voi olla esimerkiksi sellutehdas, kaivos tai voimalaitos. B-hankeluokassa tietovaade on suppeampi. C-hankeluokassa ja EI-hankkeissa ei vaadita taustaselvitystä.
A-luokan hankkeissa viennin rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on ympäristö- ja sosiaalisten tietojen julkaiseminen 30 päivää ennen kuin Finnvera allekirjoittaa viennin rahoitussopimuksen. Sidosryhmät voivat täten halutessaan antaa kommentteja hankkeiden rahoituksesta ennen varsinaista päätöksentekoa.
Sosiaalisten vaikutusten huomioiminen hankkeissa
Sosiaalisiksi vaikutuksiksi katsotaan hankkeen vaikutukset paikallisyhteisöihin ja henkilöihin, jotka ovat mukana hankkeen rakennus- ja operointivaiheissa. Tässä yhteydessä sosiaaliset vaikutukset kattavat hankkeeseen liittyvät ihmisoikeusnäkökohdat.
Tarkemmin sanottuna vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi työntekijöiden työoloihin ja -oikeuksiin, paikallisyhteisöjen terveyteen ja turvallisuuteen, maan hankintaan ja pakkomuuttoon, alkuperäiskansojen oikeuksiin ja kulttuuriperintöön. Hankekohtaisia ihmisoikeustekijöitä ovat pakkotyövoima, lapsityövoima, sekä ihmishenkeä uhkaavat työterveys- ja turvallisuustilanteet.
Vaikutukset työoloihin, paikallisiin yhteisöihin sekä työntekijöihin punnitaan kaikissa arvioitavissa hankkeissa.
Hankkeiden seuranta
Hankkeiden arviointi ei ulotu pelkästään rahoituspäätöksen myöntämiseen, vaan vaikutuksia voidaan seurata myös hankkeiden etenemisen aikana. A-hankeluokan sekä joitakin B-hankeluokan hankkeita seurataan luoton takaisinmaksuajan loppuun saakka.
Useita suuria hankkeita seurataan rakennus- ja tuotantovaiheessa ulkopuolisen konsultin toimesta. Mikäli epäkohtia ilmenee projektin aikana, tehdään lainasopimusten ehdoissa määritelty korjaussuunnitelma, ja valvontaa jatketaan. Hankkeiden toteuttajat ovat usein myös velvollisia raportoimaan Finnveralle vuosittain. Mikäli eri tahot eivät löydä yhteisymmärrystä havaittujen epäkohtien korjaamiseksi, voidaan äärimmäisenä keinona irtisanoa luotto.
Finnvera mukana rahoittamassa cleantech-yrityksiä
Finnvera on viimeisen viiden vuoden aikana myöntänyt tasaisesti rahoitusta pk-sektorilla toimiville cleantech-alan yrityksille. Vuonna 2016 rahoitusta myönnettiin yhteensä 22 miljoonaa euroa 58 pk-yritykselle. Vuosina 2013–2015 rahoitusta myönnettiin vuosittain 26–33 miljoonaa euroa.
Cleantech on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista aloista. Yli kolmasosa Suomen julkisista T&K-investoinneista tehdään cleantechiin. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi on maailman johtava tutkija energia- ja ympäristöaloilla.
Cleantechista puhutaan silloin, kun yritys kehittää ympäristönäkökohdista oman toimintansa lisäksi myös muiden yritysten toimintaa. Cleantech- ja biotalousbisneksen polttopisteessä ovat tällä hetkellä energiantuotanto, liikenne ja ruoka sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Tuleva trendi on, että cleantech laajenee entistä enemmän myös kuluttajabisnekseen, ja kuluttajia autetaan toimimaan kestävämmin.
Case: Ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä osa viennin rahoitusta
