Hallituksen toimintakertomus

Vuotta 2016 leimasivat muutamat merkittävät poliittiset tapahtumat. Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos EU:sta irtautumisen puolesta ja Yhdysvaltain presidentinvaalin tulos loivat osaltaan epävarmuutta markkinoille. Näistä tapahtumista huolimatta maailmantaloudessa oli havaittavissa positiivisia signaaleja, ja lisäksi suomalaisyritysten taholta saatiin loppuvuonna viestejä kysynnän piristymisestä. Kustannuskilpailukykyä ja vientiteollisuuden rakennetta on edelleen kehitettävä, jotta Suomen talous lähtisi kunnolla kasvuun.

Tietyillä toimialoilla, kuten varustamo-, tietoliikenne-, metsä- ja energiateollisuudessa, suomalaiset vientiyritykset ovat menestyneet ja saivat kuluneenakin vuonna mittavia tilauksia. Tämä on heijastunut yhä kasvaneeseen Finnveran viennin rahoituspalvelujen kysyntään. Myös finanssikriisiä seurannut kiristynyt pankkisääntely on lisännyt viennin rahoituspalveluiden tarvetta. Finnveraa tarvitaan entistä useammin hankkeiden läpiviemiseen, jotta suomalaisyritysten vientitoimitukset pystytään hoitamaan.

Yksittäiset suuret vientikaupat ovat paitsi tuoneet kaivattua piristystä Suomen muutoin vaisuun vientiin, myös kasvattaneet Finnveran vastuukantoja. Ennusteiden mukaan Finnveran viennin rahoituspalveluiden kysyntä kasvaa myös lähitulevaisuudessa. Näistä syistä eduskunta päättikin korottaa Finnveran valtuuksien enimmäismääriä; ensin huhtikuussa 17 miljardista eurosta 19 miljardiin ja joulukuussa edelleen 27 miljardiin. Korotusten myötä Finnveralla on jatkossakin mahdollisuus tarjota viennin rahoitusjärjestelyjä, jotka edistävät suomalaisten vientiyritysten menestymistä.

Finnveran rooli voimistui pk-rahoituksessa

Kuten viennin rahoituksessa, myös kotimaan yritysrahoituksessa Finnveran rooli on korostunut pankkisääntelyn tiukennuttua entisestään. Finnveraa tarvitaan entistä useampien pk- ja midcap-yritysten rahoittamisessa. Finnvera sai vuonna 2016 uusia mandaatteja, joista yksi oli välirahoitustuote kasvulaina. Finnvera toi markkinoille useita pienten vientikauppojen edistämiseen liittyviä erityistuotteita. Lisäksi Finnvera tuli hyväksytyksi välittäjäksi Euroopan investointipankin ESIR-ohjelmaan (Euroopan strategisten investointien rahasto). Finnvera käynnistää ESIR-rahoituksen, mikäli kaupalliset toimijat eivät lähde rahoituksen välittäjiksi.

Suomalaisten yrittäjien ikääntyminen on lisännyt tarvetta edistää yritysten sukupolvenvaihdoksia ja muita omistajanvaihdoksia. Finnvera kampanjoi eri puolilla maata yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa omistajanvaihdoksiin liittyvän tietoisuuden lisäämiseksi. Omistajanvaihdosten rahoittamisessa yllettiinkin ennätykseen vuonna 2016. Kehitys jatkuu myönteisenä näillä näkymin vielä useita vuosia. 

Finnveran liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat

Finnvera Oyj laski huhtikuussa 2016 liikkeeseen miljardin euron kymmenen vuoden pituisen kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan. Joulukuussa 2016 Finnvera toteutti 1,5 miljardin Ruotsin kruunun 12 vuoden pituisen kiinteäkorkoisen private placement -joukkovelkakirjalainan.

Molemmat lainat laskettiin liikkeeseen Finnveran EMTN-lainaohjelman (Euro Medium Term Note) alla. EMTN-lainaohjelman alla liikkeeseen lasketuilla lainoilla on valtion takaus. Finnvera käyttää lainaohjelman alla hankittuja varoja sekä vientiluottojen että pk- ja midcap-yritysten rahoitukseen.

Finnvera myi suurimman osan omistuksestaan Aloitusrahasto Vera Oy:ssä

Joulukuussa 2016 Finnvera myi 80 prosenttia omistuksestaan Aloitusrahasto Vera Oy:ssä. Aloitusrahasto Veran enemmistöosuus myytiin kotimaiselle Innovestor Kasvurahasto I Ky:lle. Rahaston jatkuvuuden varmistamiseksi Finnvera jäi Aloitusrahasto Vera Oy:n omistajaksi noin 20 prosentin osuudella. Myynnin taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 tekemä päätös siirtää valtion alkuvaiheen pääomasijoitustoiminta pois Finnverasta.

Pääomasijoitustoiminnasta luopumisen myötä Finnveran molemmat liiketoiminnat, suuryritykset ja pk- ja midcap-yritykset, nojautuvat jatkossa selkeästi vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusinstrumentteihin.

Asiakaskokemusta mitataan aktiivisemmin

Finnvera siirtyi lokakuussa 2016 säännölliseen ja jatkuvan asiakaskokemuksen mittaamiseen. Reaaliaikaisemmalla mittaamisella saadaan aiempaa tarkempaa tietoa asiakkaiden palveluodotuksista. Tulosten perusteella liiketoimintayksiköt kehittävät palveluitaan vastaamaan entistä paremmin eri asiakasryhmien odotuksia.

Finnvera on osa Team Finland -verkostoa, jonka tavoitteena on edistää pk-yritysten kansainvälistymistä. Verkosto jatkoi kuluneena vuonna palveluiden kehittämistä. Konkreettisin yhteistyömuoto oli kotimaan palvelumallin käyttöönotto, jonka puitteissa vuonna 2016 tehtiin 370 palveluehdotusta potentiaalisille kasvuyrityksille. Palvelumallissa eri Team Finland -toimijat huolehtivat siitä, että asiakas saa kaikki tarvittavat palvelut, joita verkostolla on tarjolla. Vuonna 2016 käynnistettiin myös hanke yhteisen asiakastietojen hallintajärjestelmän luomiseksi. Se on tavoitteena ottaa käyttöön vuonna 2017.

Team Finland -yhteistyö sai osaltaan vauhtia myös Finnveran, Finpron ja Tekesin muutettua elokuussa yhteisiin toimitiloihin Team Finland -taloon Helsingin Ruoholahteen. Muuton myötä organisaatiot lähtivät hakemaan tiiviimpiä toiminnallisia synergioita. Finnveran Helsingin pääkonttorin lisäksi myös muut toimipisteet ovat muuttaneet uudenaikaisiin tiloihin, mikä tuo yhtiölle noin kahden miljoonan euron säästöt vuosittain.

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konsernin heinä-joulukuu 2016

Finnvera-konsernin heinä–joulukuun 2016 tulos oli 77 miljoonaa euroa. Tulos oli 84 miljoonaa euroa tammi–kesäkuun 2016 tappiollista 7 miljoonan euron tulosta parempi.

Heinä-joulukuun 2016 tuloksen paranemiseen edelliseen puolivuosikauteen verrattuna vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n pienemmät vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappioiden ja -varausten määrä oli heinä–joulukuussa ainoastaan 2 miljoonaa euroa, kun tappioita kirjattiin ja varauksia lisättiin tammi–kesäkuussa 66 miljoonaa euroa.

Vuoden 2016 ensimmäisellä puolivuosikatsauskaudella brasilialaisesta Oi S.A.-konsernista tehtiin 55 miljoonan euron takuutappiovaraus, kun kävi ilmi, että saamisiin yhtiöltä liittyy ilmeinen riski. Tilinpäätöksen laatimishetkellä Finnvera on arvioinut, että Oi S.A.-konsernista Finnveralle aiheutuva tappio on alkuvuoden aikana tehdyn tappiovarauksen suuruinen. Tilinpäätökseen tehdyt arvonalentumis- ja tappiovarauskirjaukset ovat arviota, joiden määrät saattavat merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.

Konsernin vuoden 2016 toisen puolivuosikauden tuloksen paranemiseen vaikutti takuutappioiden ja -varausten pienentymisen lisäksi erityisesti palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä 77 miljoonaa euroa, joka oli 11 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia ensimmäistä puolivuosikatsauskautta korkeammalla tasolla. Palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärän kasvu johtui erityisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkiotuottojen kasvusta.

Konsernin korkokate oli heinä–joulukuussa 24 miljoonaa euroa. Korkokatetta kertyi 3 miljoonaa euroa ja 11 prosenttia tammi–kesäkuun 27 miljoonan euron korkokatetta vähemmän, mikä heikensi vuoden 2016 toisen puolivuosikauden tulosparannusta. Pk-rahoituksen lainakanta pieneni heinä–joulukuussa 47 miljoonaa euroa, mikä  yhdessä korkotason jatkuneen alenemisen kanssa vaikutti korkokatteen pienenemiseen.

Tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat heinä–joulukuussa 10 miljoonaa euroa eli edellisen puolivuosikatsauskauden tasolla. Käypään arvoon arvostettavien erien tappioihin ja niiden kasvuun on viime vuosina vaikuttanut merkittävimmin velkojen sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten sekä pääomasijoitustoiminnan käyvän arvon muutokset.

Konsernin henkilöstö- ja muut hallintokulut olivat heinä–joulukuussa 22 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia vuoden 2016 ensimmäistä puolivuosikatsauskautta alemmalla tasolla.

Finnvera myi joulukuussa 80 prosenttia omistuksestaan Aloitusrahasto Vera Oy:ssä Innovestor Kasvurahasto I Ky:lle. Myynnistä aiheutui emoyhtiölle 7 miljoonan euron myyntitappio. Lisäksi Finnveran omistukseen jäänyt Aloitusrahasto Vera Oy:n 19,99 prosentin osakeomistus arvostettiin toteutuneeseen myyntihintaan, mistä johtuen tilinpäätökseen tehtiin 2 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus. Konsernissa Aloitusrahasto Vera Oy:n myynti aikaansai miljoonan euron myyntivoiton. Aloitusrahasto Vera Oy:n myyntitappio on kirjattu emoyhtiössä liiketoiminnan muihin kuluihin ja vastaavasti myyntivoitto konsernissa liiketoiminnan muihin tuottoihin. Emoyhtiössä ja konsernissa liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy lisäksi pääomasijoitustoimintaan valtiolta saatujen pääomalainojen anteeksianto yhteensä 9 miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat vuonna 2016 yhteensä 12 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan muut kulut yhteensä 4 miljoonaa euroa. Aloitusrahasto Vera Oy:n myynnin taustalla on valtion tekemä toimintalinjaus, jonka mukaisesti Finnvera tulee luopumaan pääomasijoitustoiminnasta. 

Finnvera-konsernin tammi–joulukuu 2016

Finnvera-konsernin vuoden 2016 tulos oli 70 miljoonaa euroa (111). Tulos heikkeni edellisvuodesta 41 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia. Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat edellä todetut, ensimmäisellä puolivuosikatsauskaudella toteutuneet ja vertailuvuotta merkittävästi suuremmat emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vuonna 2016 emoyhtiön vientitakuutappiot ja tappiovaraukset olivat 67 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden vastaavalla jaksolla tappioita ja varauksia toteutui 10 miljoonaa euroa.

Vuoden 2016 tuloksen heikkenemiseen vaikutti vientitakuutoiminnan tappioiden ja tappiovarausten kasvun lisäksi korkokatteen pieneneminen edellisvuodesta 6 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia. Konsernin korkokate vuonna 2016 oli 50 miljoonaa euroa (56).

Palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä oli katsauskaudella 144 miljoonaa euroa. Nettomäärä oli 2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa jaksoa (141) suurempi, ja sen kasvuun vaikuttivat erityisesti heinä–joulukuussa korvatuista vientitakuista etukäteen maksettujen takuumaksupalkkiotuottojen tulouttaminen katsauskaudelle.

Palkkiotuottojen bruttomäärä oli 166 miljoonaa euroa (158) ja palkkiokulut olivat 22 miljoonaa euroa (17). Palkkiokulut muodostuivat pääasiassa emoyhtiö Finnvera Oyj:n ottamien jälleenvakuutusten kuluista. Yhtiö on viime vuosina kasvattanut jälleenvakuutusten määrää, mikä vaikutti myös vuoden 2016 palkkiokulujen kasvuun. Jälleenvakuutustoiminnan palkkiokulut olivat katsauskaudella 36 prosenttia edellisvuoden vastaavaa jaksoa suuremmat.

Tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat yhteensä 20 miljoonaa euroa (21). Tappiot olivat edellisvuotta miljoona euroa eli 6 prosenttia pienemmät, mikä johtui erityisesti velkojen sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten sekä pääomasijoitustoiminnan käyvän arvon muutosten pienenemisestä.

Finnveran vastuukannat ja niiden riskitasot ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Vuoden 2016 aikana pk- ja midcap-rahoituksen luottosalkun laatu on parantunut edellisiin vuosiin verrattuna, mikä näkyy selkeästi alentuneina luottotappioina. Kokonaisriskitaso on kuitenkin edelleen merkittävästi korkeampi kuin ennen finanssikriisiä ja sen jälkeistä taantumaa. Viennin rahoituksessa toteutui vuonna 2016 yksi merkittävä luottoriski brasilialaisen teleoperaattori Oi S.A.-konsernista. Viennin rahoituksen vastuista 31 prosenttia oli lähellä investointitasoa olevissa B1 tai sitä paremmissa luokissa. Uusi riskinotto painottui B2-riskiluokkaan.

Finnvera Oyj:n sekä konserni- ja omistusyhteysyritysten tulos

Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2016 tulos oli 65 miljoonaa euroa (95), josta suuryritykset-liiketoiminnan tulos oli 33 miljoonaa euroa (82) sekä pk- ja midcap-liiketoiminnan 32 miljoonaa euroa (38). Suuryritykset liiketoiminnan tulos oli selvästi edellisvuotta heikompi, kun taas pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos oli jo toista vuotta peräkkäin hyvällä tasolla.

Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus katsauskauden konsernin tulokseen oli 6 miljoonaa euroa (16). Tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli -1 miljoonaa euroa (-24) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen ja vientiluottojen rahoituksen osuus 5 miljoonaa euroa (15).

Konsernin vuoden 2016 tulokseen vaikuttivat lisäksi Aloitusrahasto Vera Oy:n myynnin ja konsernista poistumisen johdosta tehdyt kirjaukset 2 miljoonaa euroa, ja edellisen vuoden tulokseen tytäryhtiö Aloitusrahasto Vera Oy:n osakkeisiin tehty 25 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus.

Vienti- ja erityistakaustoiminnan erillistulos

Vuonna 2016 vientitakuulain mukainen vienti- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 19 miljoonaa euroa (79).

Tulosanalyysi tammi–joulukuu 2016

Korkotuotot ja -kulut sekä korkotuet

Konsernin korkokate oli tammi–joulukuussa 50 miljoonaa euroa (56). Korkokate oli edellisen vuoden vastaavaa jaksoa 6 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia alemmalla tasolla. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk-rahoituksen lainakanta pieneni tammi-joulukuussa yhteensä 77 miljoonaa euroa, mikä yhdessä korkotason alenemisen kanssa vaikutti merkittävimmin korkotuottojen ja edelleen korkokatteen pienenemiseen.

Asiakkaille ohjatun valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä 2 miljoona euroa (3). Korkotuki oli yli 50 prosenttia vertailuvuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Korkotuellisen rahoituksen myöntäminen päättyi vuoden 2014 alusta, joten yhtiön korkotuen määrä tulee pienenemään ja sen osuus muun muassa vuoden 2017 korkokatteesta tulee olemaan rajallinen.

Palkkiotuotot ja -kulut

Konsernin palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä oli 144 miljoonaa euroa (141). Palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä kasvoi edellisvuodesta 2 prosenttia. Vuoden 2016 palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärän kasvuun vaikuttivat erityisesti heinä–joulukuussa korvatuista vientitakuista etukäteen maksettujen palkkiotuottojen tulouttaminen katsauskaudelle.

Palkkiotuottojen bruttomäärä oli 166 miljoonaa euroa (158), josta emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkiotuottojen osuus oli 73 prosenttia (74) eli 120 miljoonaa euroa (108) ja pk-rahoituksen osuus 27 prosenttia (26) eli 44 miljoonaa euroa (41). Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen ja vientiluottojen rahoituksen palkkiotuotot olivat miljoona euroa (1).

Palkkiokulut olivat 22 miljoonaa euroa (17). Palkkiokulut muodostuivat pääasiassa emoyhtiö Finnvera Oyj:n ottamien jälleenvakuutusten kuluista. Yhtiö on kasvattanut viime vuosina jälleenvakuutusten määrää, mikä vaikutti myös vuoden 2016 palkkiokulujen kasvuun. Jälleenvakuutustoiminnan palkkiokulut olivat katsauskaudella 36 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa jaksoa suuremmat.

Tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä

Konsernin tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat 20 miljoonaa euroa (21), josta velkojen sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutos oli -11 miljoonaa euroa (2), pääomasijoitustoiminnan käyvän arvon muutos -10 miljoonaa euroa (-23) sekä valuuttakurssierot 2 miljoonaa euroa (0,3).

Emoyhtiö Finnvera otti vuonna 2016 käyttöön suojauslaskennan, jonka tavoitteena on suojautua markkinakorkojen muutoksista aiheutuvien käyvän arvon muutosten tulosvaikutuksilta. Tytäryhtiöissä ei ole vastaavaa tarvetta suojauslaskennalle. Suojauslaskennan kohteena ovat emoyhtiön liikkeeseen laskemat kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat ja niitä suojaavat koronvaihtosopimukset. Vuonna 2016 suojauslaskennan kohteena oli Finnveran huhtikuussa liikkeeseen laskema miljardin euron 10 vuoden pituinen joukkovelkakirjalaina.

Muut tuotot

Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat konsernissa tammi–joulukuussa yhteensä 0,3 miljoonaa euroa (0,1) ja liiketoiminnan muut tuotot 12 miljoonaa euroa (2). Liiketoiminnan muut tuotot sisälsivät muun muassa valtiolta saatujen pääomalainojen anteeksiannon, valtiolta saadun avustuksen EAKR-pääomasijoitustoiminnan tappioista, konsernin myyntivoiton Aloitusrahasto Vera Oy:n myynnistä ja valtiontakuurahaston maksaman hallinnointipalkkion ennen vuotta 1999 syntyneen vientitakuu- ja erityistakausvastuukannan hoitamisesta.

Toimintakulut ja poistot

Konsernin hallintokulut sisältäen henkilöstökulut ja muut hallintokulut olivat 44 miljoonaa euroa (44). Hallintokuluista henkilöstökulujen osuus oli 68 prosenttia (69).

Liiketoiminnan muut kulut olivat konsernissa 4 miljoonaa euroa (6) ja poistot 2 miljoonaa euroa (1). Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyivät vuokrat ja kiinteistöihin liittyvät kulut. Emoyhtiön liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyi 7 miljoonan euron myyntitappio Aloitusrahasto Vera Oy:n myynnistä.

Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot

Konsernin arvonalentumiset lainoista sekä takaus- ja takuutappiot ja -varaukset olivat tammi–joulukuussa 94 miljoonaa euroa (97). Valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) luottotappiokorvauksen jälkeen konsernin vastuuosuus tilikauden arvonalentumisista ja tappioista oli 66 miljoonaa euroa (15).

Lainojen ja takausten arvonalentumiset ja -tappiot sekä arvonalentumisten ja tappiovarausten muutos olivat yhteensä 27 miljoonaa euroa (87). Tappioita kattavat valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston tappiokorvaukset olivat 28 miljoonaa euroa (83). Tappiokorvaukset olivat 58 prosenttia toteutuneista tappioista (64). Edellisvuoden vastaavan jakson tappiokorvausten määrään vaikuttivat vertailukaudella toteutuneet isot yksittäiset tappiot.

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot sekä tappiovarausten muutos oli katsauskaudella 67 miljoonaa euroa (10). Vuoden 2016 ensimmäisellä puolivuosikatsauskaudelle kirjattiin brasilialaisesta Oi S.A.-konsernista 55 miljoonan euron takuutappiovaraus, kun ilmeni että vastuisiin liittyy ilmeinen riski. Tilinpäätöksen laatimishetkellä Finnvera on arvioinut, että Oi S.A.-konsernista Finnveralle aiheutuva tappio on alkuvuoden aikana tehdyn tappiovarauksen suuruinen. Perusteena tälle on Oi S.A.:n saneerausohjelmaehdotus ja Finnveran laatima selvitys vastuisiin liittyvästä riskistä. Tappioarvio voi merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.

Ongelmasaamiset

EU-tasolla harmonisoidun laskentatavan mukainen pk-rahoituksen ongelmasaamisten ja nollakorkoisten määrä oli joulukuun lopussa 156 miljoonaa euroa (201). Ongelmasaamisten osuus vastuukannasta oli tehdyt arvonalentumiskirjaukset huomioituna 6,5 prosenttia, mikä oli 1,8 prosenttiyksikköä vuoden 2015 lopun ongelmasaamisten määrää (8,3) alempi. Ongelmasaamiset suhteessa vastuukantaan olivat 2,3 prosenttia (3,3), kun suhdeluvussa huomioidaan yhtiön valtiolta pk- ja midcap-rahoitukseen saama luottotappiokorvaus.

Pitkän aikavälin itsekannattavuus

Finnveran toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite. Tämä tarkoittaa, että yhtiön toiminnan menot pitää pystyä kattamaan pitkällä aikavälillä yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Pk- ja midcap-rahoituksessa itsekannattavuuden tarkastelujaksona pidetään 10 vuotta ja viennin rahoituksessa 20 vuotta.

Finnveran pk- ja midcap-rahoituksen itsekannattavuus on toteutunut 10 vuoden jaksolla, kun kumulatiivista tulosta lasketaan joulukuun 2016 loppuun. Viennin rahoitus on ollut vastaavasti itsekannattavaa Finnveran 18 toimintavuoden ajan. Itsekannattavuus toteutuu myös 20 vuoden tarkastelujaksolla, mikäli viennin rahoituksen itsekannattavuustarkastelussa huomioidaan viennin rahoituksen edeltäjän Valtiontakuukeskuksen viimeisten toimintavuosien maksuperusteinen tulos.

Finnveran tuloksen ja pitkän aikavälin itsekannattavuuden toteutumiseen tulevina vuosina vaikuttavat merkittävästi yhtiön vastuukantojen suuruus ja riskisyys. Tulostarkasteluissa on tärkeää huomioida, että joulukuun 2016 lopussa Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuut olivat 18,4 miljardia euroa sekä pk- ja midcap-yritysten luotto- ja takausvastuut sekä takaus- ja takuusaamiset 2,3 miljardia euroa. Näihin vastuisiin nähden taseen tappiopuskuria synnyttävä nettotulos on nyt vuositasolla noin 0,3 prosenttia ja oma pääoma noin 6 prosenttia.

Tase 31.12.2016

Konsernitaseen loppusumma oli joulukuun lopussa 9 498 miljoonaa euroa (8 418) ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n 7 178 miljoonaa euroa (5 784). Konsernin tase kasvoi vuoden 2016 aikana 13 prosenttia eli 1 080 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämästä vientiluottojen rahoituksesta. Suomen Vientiluotto Oy:n taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 4 916 miljoonaa euroa (4 347).

Joulukuun lopussa konsernin luottokanta oli 5 827 miljoonaa euroa (5 347) eli 480 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden alussa. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n luottokanta oli 3 568 miljoonaa euroa (2 772), josta saamiset tytäryhtiöiltä olivat 2 500 miljoonaa euroa (1 641).

Emoyhtiön takauskanta kasvoi hieman vuoden 2016 aikana, ja se oli joulukuun lopussa 1 061 miljoonaa euroa (1 003).

Vientitakuulain mukainen vastuukanta oli joulukuun lopussa 14 442 miljoonaa euroa (14 236). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä sisältäen vientitakaukset) oli 18 426 miljoonaa euroa (17 436).

Valtion toimintalinjausten mukaisesti Finnvera tulee luopumaan pääomasijoitustoiminnasta. Finnveran EAKR-Aloitusrahasto Oy:n osakkeet ja omistuksessa olevat Aloitusrahasto Vera oy:n osakkeet (19,99 %) on emoyhtiön tilinpäätöksessä ja vastaavasti EAKR-Aloitusrahasto Oy:n varat ja velat konsernin tiinpäätöksessä siirretty myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin. Finnveralla on Aloitusrahaston Veraan liittyvää pääomalainaa valtiolta, joka on myös siirretty erään myytävänä olevien pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat. Konsernin myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät olivat joulukuun lopussa 47 miljoonaa euroa (102).

Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja joulukuun lopussa yhteensä 5 175 miljoonaa euroa (4 046), josta 4 892 miljoonaa euroa (3 958) oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyivät valtiolta Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n osakepääomasijoitusta varten saadut yhteensä 20 miljoonan euron pääomalainat (38) sekä valtiolta vakavaraisuuden vahvistamiseksi saatu 50 miljoonan euron pääomalaina (50).

Konsernin vapaissa rahastoissa oli joulukuun lopussa yhteensä 955 miljoonaa euroa (871), josta kotimaan toiminnan rahasto oli 155 miljoonaa euroa (136), vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto 668 miljoonaa euroa (536) ja pääomasijoitustoiminnan rahasto 15 miljoonaa euroa (17) sekä kertyneet voittovarat 117 miljoonaa euroa (183).

Taseen vapaassa omassa pääomassa oleva muut rahastot pitää sisällään pääomasijoitustoimintaan kohdennettavien EAKR-varojen seurannan.

Varainhankinta

Konsernin pitkäaikainen varainhankinta vuonna 2016 oli  1 349 miljoonaa euroa (1 827). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 629 miljoonaa euroa (603).

Vakavaraisuus

Finnveran yhtiölaissa (443/1998) säädetään kotimaan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillisyydestä. Kotimaan toiminnan tappiot katetaan kotimaan toiminnan rahastosta ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta. Rahastolain (444/1998) mukaan valtio vastaa vientitakuista ja erityistakauksista. Mikäli vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat eivät riitä tästä toiminnasta aiheutuvien tappioiden kattamiseen, tappiot katetaan valtiontakuurahaston varoista, joita täydennetään tarvittaessa valtion budjettiin otettavalla määrärahalla.

Edellä mainittu lainsäädännöllinen erillisyys ja valtion vastuu vientitakuutoiminnasta ovat perusteena sille, että Finnvera laskee vakavaraisuuttaan eli vastuidensa suhdetta omiin varoihinsa vain kotimaan toiminnan osalta.

Valtio on omistajana asettanut Finnvera-konsernin kotimaan toiminnan vakavaraisuuden vähimmäistavoitteeksi 12,0 prosenttia. Vakavaraisuus lasketaan Finnverassa Basel III:n standardimenetelmän laskentaperiaatteiden mukaisesti. Konsernin kotimaan toiminnan Tier 2-vakavaraisuussuhde oli joulukuun lopussa 24,3 prosenttia (19,6) ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n 22,0 prosenttia (18,1). Finnvera-konsernin leverage ratio oli joulukuun lopussa 20,0 prosenttia (19,4).

Riskipainotetut saamiset olivat Finnvera-konsernissa joulukuun lopussa 2 152 miljoonaa euroa (2 322). Näistä varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä lainoja ja takauksia oli 1 801 miljoonaa euroa (1 808) eli 84 (78) prosenttia riskipainotetuista saamisista. Pääosa lopuista saatavista liittyi varainhankintaan ja kassavarojen sijoittamiseen. Lainoista ja takauksista noin 50 prosenttia koostui suuresta joukosta yksittäisiä alle miljoonan euron vastuita, joiden standardimenetelmän mukainen riskipaino oli 75 prosenttia. Muiden lainojen ja takausten riskipaino oli 100 prosenttia.

Viennin rahoituksen vakavaraisuus olisi Basel III:n standardimenetelmän laskentaperiaatteiden mukaisesti laskettuna alle 10 prosenttia, mikäli laskelmassa huomioitaisiin Finnveran taseessa olevien viennin rahoituksen pääomien lisäksi valtiontakuurahaston varat.

Riskiasema

Pk- ja midcap-rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2016 lopussa 2,6 miljardia euroa, joka oli 0,1 miljardia euroa edellisvuotta vähemmän. Pk- ja midcap-yritysten rahoituskysyntä painottui käyttöpääomarahoitukseen, vaikka investointirahoituksen kysynnässä oli nähtävissä aiempiin vuosiin verrattuna piristymistä.

Vuoden aikana pk-rahoituksen luottosalkun laatu on parantunut edellisiin vuosiin verrattuna, mikä näkyy selkeästi alentuneina luottotappioina. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyviä riskejä kyettiin alentamaan edelleen, mikä vaikutti myönteisesti muun muassa järjestämättömien luottojen ja rästien määrään. Yhtiön rahoituksen painopisteet kohdistuvat aloittavien, kasvavien ja muutostilanteissa olevien yritysten rahoittamiseen. Näihin yrityksiin liittyy usein suurempia toiminnallisia riskejä kuin vakiintuneisiin yrityksiin. Lisäksi vakuuksien merkitys luottoriskin hallinnassa on vähentynyt osana uudistettuja vakuuskäytäntöjä. Näistä syistä vastuukannan riskitaso on vuoden aikana pysynyt ennallaan arvioituna niin sanotun odotetun tappion mittarilla, joka oli vuoden lopussa 3 prosenttia vastuukannasta. Vastuukannan riskiluokittainen jakauma pysyi myös lähes ennallaan, vaikkakin joidenkin yksittäisten yritysten kohdalla luottoluokituksia voitiin parantaa. Heikossa B3-vastuuluokassa olevien asiakkaiden vastuut alenivat noin 50 miljoonaa euroa.

Luotto- ja takaustappiot sekä arvonalentumiset olivat 38 miljoonaa euroa, joka oli 47 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Lukujen vertailukelpoisuutta vaikeuttaa edellisen vuoden satunnaiset kirjaukset. Merkittäviä uusia arvonalennuksia ei vuonna 2016 tehty ja muun muassa yrityssaneeraukseen hakeutuneiden yritysten vastuut olivat merkittävästi aiempia vuosia matalammat.

Viennin rahoituksen riskienhallinnan seurannassa oleva vastuukanta oli vuoden 2016 lopussa 18,1 miljardia euroa. Tästä enää miljoona oli suoraan valtiontakuurahaston vastuulla olevaa, niin sanottua vanhaa kantaa. Vastuukanta kasvoi vuoden aikana 1,0 miljardia euroa. Voimassa olevien takuiden ja sitovien tarjousten määrästä merkittävä osa oli vuoden lopussa maaluokissa 0 ja 4, joihin myös vuoden aikana myönnetyt takuut pääosin kohdentuivat.

Vienti- ja erityistakauksiin liittyvä yritysten kaupallisten vastuiden kanta nousi vuoden 2016 aikana noin 1,2 miljardia euroa ja oli vuoden lopussa 16,9 miljardia euroa. Toimialoista suurimmat olivat tietoliikenne-, varustamo- ja telakka- sekä metsäteollisuustoimialat. Näiden osuus oli yhteensä 88 prosenttia yritysvastuista. Vastuista 31 prosenttia oli lähellä investointitasoa olevissa B1 tai sitä paremmissa luokissa. Uusi riskinotto painottui B2-luokkaan.

Vuonna 2016 takuutappiot olivat yhteensä 67 miljoonaa euroa.

Tytäryhtiöistä Suomen Vientiluotto Oy:lle vientiluottojen rahoituksesta syntynyt vastuukanta oli vuoden lopussa 8,6 miljardia euroa, joka laski vuoden alkuun verrattuna 0,5 miljardia euroa. Vastuukantaan sisältyy niin sanottu väliaikainen ja vuonna 2012 käynnistynyt pysyvä vientiluottorahoitus sekä sitovat luottolupaukset. Vastuukantaan liittyvät luottoriskit on katettu kokonaan emoyhtiö Finnvera Oyj:n kattamilla vientitakuilla. Nämä vientitakuut sisältyvät edellä mainittuun viennin rahoituksen vastuukantaan.

Elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden toteutuminen

Finnveran toimintaa ohjaavat yhtiötä koskeva lainsäädäntö ja omistajan asettamat elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa yhtiön omistaja- ja elinkeinopoliittisesta ohjauksesta ja asettaa yhtiölle neljän vuoden jaksolle elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet, joita ministeriö tarkistaa tarvittaessa vuosittain. Vuoden 2016 kymmenestä tavoitteesta seitsemän toteutui ja kolme toteutui osittain.

Hallinto

Henkilöstö

Tilikauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 381 henkilöä (396). Finnvera Oyj:n palveluksessa oli 376 henkilöä (381), joista vakinaisia oli 353 (354) ja määräaikaisia 23 (27). Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat konsernissa 24 miljoonaa euroa (24) ja emoyhtiössä 23 miljoonaa euroa (23).

Hallintoneuvosto, hallitus ja tilintarkastaja

Finnveran yhtiökokous valitsi 23.3.2016 uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon. Hallituskokoonpanoon ei tullut muutoksia.

Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat kansanedustajat Laura Huhtasaari, Timo Kalli, Krista Kiuru, Kari Kulmala, Ville Niinistö ja Eero Suutari sekä toimitusjohtaja Kari Luoto, toimitusjohtaja Carita Orlando ja Suomen Ekonomien II varapuheenjohtaja Christel Tjeder.

Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Antti Rantakangas ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Krista Kiuru. Jäseninä jatkavat kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, tietoturvapäällikkö Mika Harjunen, kansanedustaja Lasse Hautala, pääekonomisti Olli Koski, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, johtava asiantuntija Tommi Toivola ja kansanedustaja Sofia Vikman.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa ekonomi Markku Pohjola, I varapuheenjohtajana ylijohtaja Pekka Timonen ja II varapuheenjohtajana erityisasiantuntija Marianna Uotinen. Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi, ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen, ekonomi Harri Sailas ja hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting.

Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeisiä olennaisia tapahtumia ei ollut.

Rahoituksen näkymät

Pk- ja midcap-yritysten suhdanneodotukset ovat kääntyneet varovaiseen nousuun, minkä arvioidaan näkyvän positiivisesti Finnveran vuonna 2017 pk- ja midcap-yrityksille myöntämässä rahoituksessa. Tämä korostunee erityisesti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa, ja näiden yritysten investointeihin suunnattu rahoitus saattaa jatkaa nousuaan vuonna 2016 tapahtuneen käänteen jälkeen. Finnveran omistajanvaihdoksiin myöntämän rahoituksen arvioidaan pysyvän vuonna 2017 edellisvuoden vahvalla tasolla. Pk- ja midcap-yritysten joukkovelkakirja-aktiviteetin arvioidaan yleisesti hieman vilkastuvan ja näkyvän myös Finnveran rahoituksessa.

Ostajalle tarjottavat rahoitusratkaisut ovat keskeisessä asemassa suuryritysten myymien pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan kasvavan edellisvuodesta, mutta kokonaismääriin vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoitus. Kysynnän alus-, tele- ja metsäteollisuustoimialoille odotetaan yhä muodostavan merkittävimmän osan suuryritysten vientikauppoihin liittyvästä kysynnästä. Uusista avautuvista markkinoista eniten kysyntää kohdistunee Iraniin ja Argentiinaan. Vuonna 2016 Venäjä-vastuut laskivat ostajien lykättyä investointeja, mutta vuonna 2017 odotetaan uutta kysyntää. Muita maita, joissa Finnveran takuiden kysynnän odotetaan jatkossa kasvavan, ovat Intia ja Meksiko. Näissä maissa infrastruktuurin uudistamiseen liittyvät reformit tuovat suomalaisille yrityksille vientimahdollisuuksia. Suomessa takuukysyntään vaikuttaa vientiä edistävien suurten investointihankkeiden eteneminen.

Vuoden 2017 odotetaan olevan kasvavan kysynnän vuosi. Strategian toteutuksen arvioidaan etenevän konsernissa suunnitelmien mukaisesti ja toiminnan olevan itsekannattavaa myös kuluvalla tilikaudella. Saamisten arvonalentumisten sekä takaus- ja takuutappioiden kehitykseen liittyy epävarmuutta, mistä johtuen toteutuvat tulokset saattavat poiketa arvioidusta merkittävästikin.